Sukeltajan velvollisuus on ilmoittaa läsnäolostaan vedessä estääkseen veneiden ja alusten lähekkäin ajamisen vakavat seuraukset.
Sukeltajien pakollinen ilmoittautuminen vedessä
Tästä velvoitteesta säädettiin alun perin 2.10.1968 annetun presidentin asetuksen nro 1639 130 §:ssä, joka koskee merikalastuksen sääntelyä, ja se muotoiltiin myöhemmin uudelleen 18. maaliskuuta 1983 annetun presidentin asetuksen nro 219 8 §:ssä, jonka mukaan "Sukeltajalla on sukellustehtävissä ilmoitusvelvollisuus kellukkeella, jossa on punainen lippu, jossa on valkoinen vinoviiva ja joka näkyy vähintään 300 metrin etäisyydeltä; jos sukeltajan mukana on tukialus, lippu on nostettava alukseen. Sukeltajan on toimittava 50 metrin säteellä tukialuksen tai signaalilippua kantavan kellukkeen pystysuorasta tasosta.".
Yöviloitus ja uudet turvallisuussäännöt laitesukellukselle
Yöllä on myös näytettävä 360 astetta näkyvä keltainen vilkkuva valo.
Tässä yhteydessä on huomattava, että vaikka mainittu artikla sisältyy merikalastusta sääntelevään lakiin ja se on sisällytetty vedenalaista kalastusta koskevaan pykälään, kyseisen artiklan mukaisten tapojen ja lomakkeiden mukainen ilmoitusvelvollisuus – ja rikkomuksesta määrättävät hallinnolliset seuraamukset – koskevat paitsi vedenalaisia kalastajia, myös kaikkia, jotka harjoittavat minkä tahansa tyyppistä vedenalaista sukellusta, olipa kyseessä sitten laitesukellus tai vapaasukellus, kuten kassaatiotuomioistuimen siviiliosaston I 9.9.1997 antamassa päätöksessä nro 8780 on selvennetty.
Onnettomuuksien lisääntymisen jälkeen mm. jopa erittäin vakavia onnettomuuksia, joita sukeltajat ovat kärsineet sukeltaessaan alusten lähekkäin kulkemisen vuoksi. Satamaviranomaisten yleisjohto antoi 26. toukokuuta 2003 päivätyllä pöytäkirjalla 82/033465 kaikille satamaviranomaisille kiertokirjeen, jossa muuttaa veneiden ja alusten pitämää vähimmäisturvaetäisyyttä vedenalaisista signaalipoijuista, lisäämällä sen edellisestä 50 metristä etäisyydelle, joka on vähintään 100 metriä.
Sukelluksen turvallisuuslait ja rangaistukset
Yllä mainitut säännökset koottiin myöhemmin yhteen infrastruktuuri- ja liikenneministeriön 29. heinäkuuta 2008 antamalla asetuksella nro 146. Asetuksen 91 artiklassa vahvistetaan säännöt sukeltajan merkinantotavoista veden alla ja etäisyydestä, joka alusten on pidettävä itse merkistä, poikkeamatta kuitenkaan aikaisemmista säännöksistä.
Näiden sääntöjen noudattamatta jättäminen on 1231 §:n mukainen rangaistus. Navigointikoodi ( 'Jokaista, joka ei noudata lain tai asetuksen säännöstä tai toimivaltaisen viranomaisen lainmukaisesti antamaa toimenpidettä merenkulun turvallisuudessa, rangaistaan, jos teko ei ole vakavampi rikos, enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistuksella tai enintään 206,00 euron sakolla.") ja rikoslain 650 §:n ("Joka ei noudata viranomaisen laillisesti antamaa määräystä oikeudenmukaisuuden, yleisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen tai hygienian vuoksi, on rangaistava, ellei teko ole vakavampi rikos, enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistuksella tai enintään 206,00 euron sakolla.")
Rangaistukset ja oikeudellinen vastuu turvallisuudesta laitesukelluksen aikana
On tärkeää huomata, että edellä mainituissa asetuksissa säädetyt seuraamukset koskevat jo pelkästään ilmoitettuja vähimmäisetäisyyksiä koskevien säännösten noudattamatta jättämistä rikoslaissa säädettyjen vahingontekorikosten rangaistusten lisäksi ("Joka omalla syyllään aiheuttaa toiselle henkilövahinko Rangaistuksena on enintään kolmen kuukauden vankeusrangaistus tai enintään 309 euron sakko.
Jos vamma on vakava, rangaistus on yhdestä kuuteen kuukautta vankeutta tai 123–619 euroa sakkoa; jos vamma on erittäin vakava, rangaistus on kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta tai 309–1 239 euroa sakkoa.") tai tappo ("Joka aiheuttaa ihmisen kuoleman huolimattomuudellaan, on rangaistava vankeudella kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen.") siinä tapauksessa, että tällainen noudattamatta jättäminen johtaa sukeltajalle sukelluksen aikana koituviin seurauksiin.
Lisätietoja: Laki ja sukellus – ZAMBONIN-lakitoimisto
